Hautajaisopas

Mitä tehdä kun omainen kuolee

Hautajaisjärjestelyt

Hautajaiset ovat arvokas perinteinen uskonnollinen juhla, johon kokoontuvat yleensä vainajan perhe, sukulaiset ja ystävät. Hautaamisen järjestäminen on ensisijaisesti lähiomaisten tehtävä. Jos heitä ei ole, järjestelyistä voivat vastata myös ystävät. Viime kädessä hautausvelvoite on vainajan asuinkunnan sosiaalitoimella. Hautajaisjärjestelyt voidaan aloittaa heti kuoleman jälkeen, vaikka vainajalle suoritettaisiinkin kuolemansyy-tutkimuksia.

Osan hautajaisjärjestelyistä voi halutessaan tehdä itse, mutta hautaustoimiston palveluita tarvitaan yleensä arkun hankinnassa ja välttämättä vainajakuljetuksissa. Hautaustoimisto auttaa tarvittaessa kaikissa muissakin järjestelyissä kuten kuolinilmoituksen laadinnassa, muistotilaisuuden tarjoilujen ja surukukkien valinnassa. Hautaustoimisto on omaisten vapaasti valittavissa tarjolla olevista yrityksistä. Viranomaisten tai hoitolaitosten käyttämät kuljetuspalvelut eivät sido omaisten hautajaisjärjestelyjä.

Omaisen ennen kuolemaansa ilmaisemia toiveita ja tahtoa tulisi kunnioittaa ja noudattaa niitä hautajaisjärjestelyistä mahdollisuuksien mukaan. Tahto on voitu esittää hautaustestamentissa tai Hautausjärjestelyni -asiakirjassa.

Vainajan hyvästely ja saatto

Viimeinen hyvästijättö vainajalle kuuluu oleellisesti suomalaisiin hautajaisperinteisiin. Arvokas tapa hyvästellä läheinen viimeistä kertaa auttaa ymmärtämään kuoleman lopullisuutta. Aiemmin oli tapana järjestää ruumiinvalvojaiset kotona avoimen arkun äärellä. Nykyään hyvästely voidaan järjestää hoitolaitoksessa tai seurakunnan ruumishuoneella, mikäli niissä on tähän soveltuvat tilat. Vainajan hyvästely ja näyttö järjestetään yleensä saattueajon yhteyteen, mutta tarvittaessa myös muuna ajankohtana.

Vainajan kuljetus hoitolaitoksesta seurakuntaan voidaan ajaa autosaattueena, jossa omaiset seuraavat liputettua ruumisautoa. Saattueajo tapahtuu hyvissä ajoin ennen siunausta ja ajankohta sovitaan aina omaisten kanssa kuten myös ajettava reitti. Saattoreitti voi kulkea esimerkiksi vainajan kotipaikan kautta, mikäli se on mahdollista.

Hautaamistavat

Nykyäänkin lähes kaikille vainajille järjestetään kirkolliset hautajaiset huolimatta siitä onko henkilö ollut seurakunnan jäsen vai ei. Hautausmuotona tuhkaaminen alkaa olla yhtä yleistä kuin perinteinen arkkuhautaus, erityisesti suurissa kaupungeissa. Hautaustapojen hintaeroja ja käytäntöjä kannattaa selvittää etukäteen

Arkkuhautaus

Arkkuhautauksessa hautaan lasku tapahtuu yleensä heti siunaustoimituksen jälkeen seurakunnan hautausmaalle. Arkun kantajat ovat tavallisesti lähisukulaisia, myös ulkopuolisia kantajia on mahdollista käyttää. Arkkuhautausta varten tulee seurakunnalta lunastaa uusi arkkuhauta tai jatkaa aiemmin lunastetun haudan suoja-aikaa.

Tuhkaus

Tuhkaus suoritetaan Turun seudulla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallinnoimassa krematoriossa.
Tuhkattu vainaja voidaan haudata monella eri tavalla:
– hautaamalla uurnassa hautausmaalle
– sirottelemalla hautausmaalle
– sirottelemalla yksityiselle maa- tai merialueelle (vaatii omistajan kirjallisen luvan)
– hautaamalla uurnassa yksityiselle maalle (merkitään rasitteeksi kiinteistörekisteriin)

Hautajaisetiketti

Hautajaiset ovat monivaiheinen kokonaisuus, joka voi käsittää vainajan hyvästelyn ja saaton, siunaustilaisuuden kirkossa/ kappelissa tai muun hyvästijättötilaisuuden, arkun hautaan laskemisen ja siihen liittyvän muistotilaisuuden, tuhkaamisen ja myöhemmin tapahtuvan uurnan laskun tai sirottelun. Kaikissa vaiheissa toimitaan vainajaa kunnioittaen, myös pukeutumalla asianmukaisesti osoitetaan kunnioitusta. Siunaus- ja muistotilaisuudet ovat arvokkaita juhlia, joissa tavanomaisesti noudatetaan tiettyjä pukeutumis- ja käyttäytymiskoodeja. Normaalista hautajaisetiketistä voidaan poiketa jos vainaja on sitä erikseen toivonut hautaustestamentissaan.

Pukeutuminen hautajaisiin

Pukukoodin mukaan miehet pukeutuvat hautajaisiin mustaan tai tummaan pukuun ja mustaan solmioon. Talviaikaan puvun päälle puetaan musta päällystakki ja mahdollisesti valkoinen kaulahuivi, hansikkaiksi suositellaan mustia nahkahansikkaita. Arkunkantajien pukeutumisen tulisi olla yhdenmukainen ja siitä on hyvä sopia etukäteen. Naisten hautajaisasu on yleisesti kokonaan musta, vähintäänkin polvipituinen hame tai housut sekä musta yksinkertainen pusero. Talviajan päällysvaate on asuun sopiva, musta tai tumma päällystakki. Lasten pukeutuminen hautajaisiin on yleensä vapaampi, mutta aina siisti ja juhlallinen.

Istumajärjestys kirkossa ja kappelissa

Kirkossa on määritetty istumajärjestys. Lähiomaiset ja verisukulaiset istuvat ensimmäisessä penkkirivissä, vainajan sydämen puolella eli alttaria kohden katsottaessa, oikealla puolella. Kappeleissa käytävä voi kulkea penkkirivien päässä, jolloin lähimmät omaiset istuvan ensimmäisellä rivillä. Muut kuin lähiomaiset istuvat yleensä keskikäytävän vasemmalla puolella. Penkkirivi määräytyy siitä, kuinka läheinen vainaja on ollut hautajaisvieraalle.

Siunaustilaisuuden kulku

Siunaustilaisuus etenee ev.lut. kirkon toimitusohjeiden mukaisesti. Toimituksen sisältöön, kukkien laskukäytäntöihin, laulettaviin virsiin ja muuhun musiikkiin voivat omaiset vaikuttaa toimituskeskustelussa siunaavan papin kanssa. Toimituksen peruskaava löytyy myös raamatun yhteydestä sekä Suomen ev.lut. kirkon kotisivuilta: www.evl.fi kohdasta pyhät toimitukset.

Hautajaisten kukkatervehdykset

Hautajaisissa lasketaan yleensä kukkatervehdyksiä vainajan arkulle tai sen viereen. Kukkienlasku tapahtuu suntion opastuksella, alkaen lähiomaisista ja jatkuen heistä alenevasti kaukaisempiin sukulaisiin, viimeisinä ystävät ja tuttavat.

Omaiset laskevat kukkatervehdyksensä yleensä vainajan sydämen puolelle eli arkun oikealle puolelle alttaria kohden katsottaessa. Ystävien ja tuttavien kukat lasketaan arkun vasemmalle puolelle. Mikäli kukkatervehdyksiä on paljon, voidaan kukkia asetella arkun molemmin puolin tasapuolisesti, noudattaen kuitenkin yllämainittua ohjesääntöä.

Hyödyllistä tietoa käytännönjärjestelyistä

Hautauspalveluiden tilaaminen – kuka voi tilata?

Ensisijaisesti hautaamisjärjestelyistä huolehtii vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset. Vainaja on voinut myös nimetä eläessään tietyn henkilön hoitavan hautausjärjestelyt.
Ellei kukaan em. henkilöistä huolehdi järjestelyistä, myös joku muu vainajan läheinen voi niistä huolehtia. Viimekädessä hautausjärjestelyistä huolehtii vainajan viimeinen kotikunta. (Hautaustoimilaki 457/2003, Luku 8, 23§) Kunnan huolehtiessa hautausjärjestelyistä tulee huomioida, että kunnalla on oikeus määrittää käytettävä hautaustoimisto ja tilattavat palvelut, mikäli vainajalla ei ole omaa varallisuutta vaan hautauskulut maksetaan kunnan sosiaalitoimen varoista.

Hautauspalveluiden tilaajan vastuu ja maksaminen

Tilaaja vastaa tekemästään hautaustilauksesta henkilökohtaisesti, ellei toisin ole sovittu tai katsottu tarkoitetun. (Perintökaari 40/1965, Luku 21, 4§) Tästä syystä tilaajalta kysytään hautaustilauksen yhteydessä henkilötietoja.

Hautaustilaus maksetaan vainajan varoista (pankkitililtä). Hautaus- ja perunkirjoituskulut (pesänselvitysvelat) maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaan kun ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen (Perintökaari 40/1965, Luku 21, 1§) Hautajaislasku tulee toimittaa rahoituslaitokseen, jossa vainaja asioi ja rahoituslaitoksen tulee maksaa lasku eräpäivänä. Yleisestä harhakäsityksestä poiketen, perunkirjoitusta ei tarvitse olla tehtynä ennen hautajaislaskun suorittamista.

Kuolinpesän osakkaan oikeutukset

Saldotodistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivältä
Yleisten tietojen saaminen vainajan pankkiasioista kuolinpäivältä tai sen jälkeiseltä ajalta
Jättää pankille maksettavaksi vainajan tililtä mm. hautausjärjestelyihin selvästi liittyviä laskuja
Luetteloimaan vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin virkailijoiden kanssa. Todistukseksi riittää virkatodistus, josta näkyy henkilön osakkuus kuolinpesässä.
Finanssivalvonnan ohje koskee kaikki suomalaisia rahalaitoksia

Taloudellinen tuki ja kriisiapu

Perhe-eläke: Leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentulon perheen huoltajan kuoltua. Lisätietoa: https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/leskelle-ja-lapsille-perhe-elaketta/
KELA – Perhe-eläkket: https://www.kela.fi/omaisenkuolema
Suomen nuoret lesket ry. – Vertaistukiyhdistys työikäisille leskille ja leskiperheille: https://www.nuoretlesket.fi/
Suomen Mielenterveysseura – apua surussa: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/suru-seuraa-usein-menetyst%C3%A4